25. tammikuuta 2011

Tiedän ihmisiä, jotka pelkäävät ruokaa. He pelkäävät sitä, vihaavat sitä, välttelevät - he eivät syö, koska eivät halua tai uskalla. Olen kateellinen heille. Minäkin haluaisin kääntää selän höyryävälle voimakaroniannokselle, koska se kuvottaa minua - en siksi, että minun täytyy tehdä niin, siksi, että minun on pakko. Haluaisin sanoa ei suklaalle, muffineille, pizzalle, kermavaahtopäällysteiselle suklaavanukkaalle ihan vain siksi, ettei minun tee mieli syödä sitä. Etten halua sitä. Ei siksi, että jos syön sen, paisun muodottomaksi, niin suureksi, ettei minua enää tunnista.

Sillä minä rakastan ruokaa. Se kontroloi minua, se saa minut tekemään täysin käsittämättömiä asioita, minä himoitsen ruokaa enemmän kuin mitään ja se tuntuu nauttivan minun tanssittamisestani. Ja tiedättekö mitä? Minä vihaan itseäni siksi. Vihaan.

Vannon, että kun muutan omaan asuntoon, en osta sinne pakastinta, ei en missään nimessä, vedän jääkaapin johdot irti seinästä, linnottaudun sisään, tyhjiä ruokakaappeja ja vain aikaa, jumppaa ja veitsenteriä.

Hedelmiä, jogurtti, tomaattikeittoa. Ja sitten, naps vain, kermajäätelöä kinuskikastikkeella, ha ha ha tappakaa minut.

2 kommenttia:

  1. Joskus tuntuu, että mitä, ollaanko me jotain kaksosia vai? Vai jaetaanko sama mieli, samat ajatukset? Koska minäkin vihaan itseäni, koska rakastan ruokaa. Se on kamalaa, se on kamalaa, kun ällöttää itseään pelkillä ajatuksillaan niin paljon.

    Mutta ehkä voin jopa auttaa tässä, edes hiukkasen verran: Se oli ihan tämän vuoden alussa, kun oli kolme-neljä kasvintäyteistä päivää peräkkäin ilman herkkuja. Ja kun silloin neljäntenä päivänä (kai?) sain eteeni karkkia ja suklaata, kulmat vaan kurtistui. En halunnut niitä. Halusin porkkanan. Se oli älyttömän kummallista... karu totuus on, että seuraavana päivänä sorruin syömään suruuni. :' D
    Mutta jos minä edes kerran pystyin tuohon, niin sinä pystyt vaikka loppuelämäsi ajan. <3

    Ja jäätelöä? Et sä siihen kuole, tiedän itsekin sen lumihiutale-prinsessani. Olet vahva, kaunis ja tosi rakas, eikä sua saa painettua alas taivaalta edes kymmenellä litralla jäätelöä. <3

    VastaaPoista
  2. ... ; __ ; <3

    Mitä hyvää tein edellisessä elämässä, että sain sinut vierelleni? Olet ihana, ihanaihanaihana, ihanin, niin rohkaiseva ja kannustava, vaikka epäonnistun kerta toisensa jälkeen ja olen ällöttävä ja kamala. Kiitos. Sun takia jaksan taistella. Me selviydytään tästä, kummatkin.

    Haleja, rakas, olet upein!

    VastaaPoista