24. tammikuuta 2011

Tänään mietin, miksei mitäänsanomattomille päiville ole keksitty omia sanoja, kun niitä näyttää olevan niin paljon.

Viisisataa kilokaloria. En aio epäonnistua, en enää. Koskaan.

2 kommenttia:

  1. Kultapieni, en tiedä mitä sanoa. En osaa lohduttaa, tunnen itseni riittämättömäksi, ei mulla ole niitä sanoja joita tarvitset. Miksen osaa tehdä sun oloa paremmaksi, niin kuin sä teet mun? Rintaa puristaa sun puolesta, haluan auttaa niin paljon, mutten osaa.
    Anteeksi, olen riittämätön. Silti roikun kintereillä, olen perässä raahautuva painolasti vaikka yritän työntää eteenpäin.
    Koita kestää, halaisin jos ylettäisin.

    VastaaPoista
  2. Hei, älä nyt, kukaan ei voisi millään sanoilla auttaa minua paremmin kuin sinä ja sinun sanasi. Saat oloni paremmaksi, todellakin saat! Kaikki on vain vähän vaikeaa nyt. Ja painolasti sinä et todellakaan ole, olen edelleen sitä mieltä, että leijailet kilometrikaupalla minua ylempänä. Keiju.

    Halaus, olet ihana. <3

    VastaaPoista