Turhat lupaukset ja petetyt valat tanssivat piirileikkiä päässäni, ja minua pelottaa, että epäonnistun jälleen. Mutta ei, ei sitä pidä ajatella, ei se ole vaihtoehto. Syöminen ei ole vaihtoehto. Mutta eivät ne mene pois, pyörivät ympäri ympäri ympäri ja minä olen kauhuissani, pelosta jäykkänä, haukon kylmää yöilmaa keuhkot pakahtumaisillaan ja toivon parasta, mitä muutakaan voisin, minä eksynyt metsänkeiju takiaisenkukkia kiharoillaan.
Rukoilkaa puolestani, kiltit. Minä tarvitsen sitä.
27. helmikuuta 2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Muakin pelottaa niin paljon. Mutta ei me epäonnistuta. Ei enää. Me onnistutaan, pakko, meidän täytyy! Epäonnistuminen ei ole vaihtoehto, meistä tulee upeita, kauniita, keijuja, me pystytään tähän!
VastaaPoistaHyvää syntymäpäivää <3