Unessani satoi ensilumi ja vaaka näytti 46 kiloa. Sitten heräsin, yksi uusi viesti puhelimessa, toivoin että se olisi ollut Jim mutta ei, se oli vain humalainen O. Sydämestä tippui jotain syvälle syvälle syvemmälle pois, kädet tärisivät taas ikävästä, ei tämä ole reilua, minä luulin että olen vihdoin vapaa mutta ei. Vaikken tavallaan edes haluaisi siihen suhteeseen takaisin, on silti vaikea ajatella, että joku ihminen kävelee pois elämästäni mutta jatkaa silti omaansa kuin minua ei koskaan olisi ollutkaan. Ja vaakakin näytti enemmän, paljon enemmän. Ei kuitenkaan ihan niin paljon kuin pelkäsin.
Ulkona on kaunista, aurinko kutittelee kallioisia puistoja sormenpäillään, minä käyn suihkussa ja lavastan aamiaisen ja kun vanhempani tulevat kotiin minä lähden pitkälle kävelylle punaisten lehtien sekaan. Minulla on tunne, että aion tehdä lokakuustani hyvän.
Eilen söin 850 kaloria.
Kiitos tuntuu tyhjältä sanalta, kun yritän kiittää sun kommentistasi. Siitä tuli niin hyvä olo ♥ En osaa sanoa sitä sanoin, mutta tiedä, että toit päivääni sen auringon ja toivon ♥
VastaaPoistaHaluaisin heittää Jimiä kengällä ja potkia sen pois sun elämästäsi, muistoistasi, kaikesta. Olen vihainen, koska suhun sattuu sen takia, ja olen surullinen, koska suhun sattuu.
Ja voin vain halata (enkä edes oikeasti koska täällä ja siellä ja välimatka) ja sanoa että minäkin lupaan olla tässä aina, silittää hiuksiasia ja pyyhkiä kyyneleet lumikiteistä rakennetulta poskiltasi.
Hymyile sinäkin, nauti sinäkin, olet niin kaunis etten osaa edes sanoa sitä ♥
(Tiesitkö, että tuo tosi jännittävää onnellisuutta kirjoittaa taas sinulle lumesta, ja vuoresta ja kauniista asioista. Ihan kuin jotain mikä oli poissa olisi tullut takaisin (niinhän on).)
"Minulla on tunne, että aion tehdä lokakuustani hyvän." Ah mikä lause, nyt se soi päässäni ja haluan uskoa, että minäkin..Tsemppiä pieni ♥ Taidankin jäädä seurailemaan tätä valloittavaa blogiasi (:
VastaaPoistaTee lokakuusta hyvä, elä ja nauti, hengitä syvään ja puhalla ulos yhtä kevyttä ja kaunista huurua kuin sinä olet. Ansaitset parempaa kuin Jimin.
VastaaPoistaNiin, totta, maailma on aika kaunis paikka. Minä yritän olla eksymättä keijumetsään ja tehdä omat polkuni. Se vain on hankalaa kun pienet, kalpeat ja sirot keijut joilla on hauraat siivet kuiskailevat korviin sanoja, joiden on tarkoitus satuttaa ja yrittävät houkutella pois omilta poluiltani. Minä olen kuitenkin uskomattoman onnellinen, että sinä kykenet karkoittamaan niiden äänet aina välillä, onnellisempi kuin sinä uskotkaan.
Olet ihana ♥