Eilisestä on muistona jäljet kaulassa ja vuosisadan krapula, mutta mitään en kadu, mitään en jättäisi tekemättä. Tyhjiä tölkkejä rivissä, lattia oluessa ja naurunkyyneleissä, minun selkäni seinää vasten  ja hänen huulensa joka puolella, kätensä minussa, hellästi mutta vaatien, "minä pidän sinusta huolen", hän sanoi ja kantoi olohuoneen sohvalle kun omat jalat kieltäytyivät tottelemasta. Nukahdin Jimin viereen keittiön lattialle, heräsin iho ihoa vasten, nauroimme ja suutelimme, kaikki maistui jopa paremmalta, kun kaikki se humala ja alkoholin tanssi suonissa edestakaisin olivat hiipineet kauemmaksi.

Aamupäivän me vain makoilimme sohvalla, kävimme oksentamassa vuorotellen, tukehduimme nauruun ja nielimme paketillisen Buranaa. Kun lähdimme tienhaarasta eri suuntiin, hän veti lähelle ja suuteli minua kevyesti siinä auringossa, minua, vieläkin humalaista ja meikitöntä takkutukkaa, ja minä olin aika onnellinen silloin.


Kesä.

24 tunnin alkoholipaasto. Terveellistä, eikö?