En tiedä missä vaaka on, ahdistaa, haluan tietää paljonko olen lihonut vaikka toisaalta en. Ruokana oli juustotortellineja, lempiruokaani, minun oli pakko syödä ja jälkeenpäin rukoilin vain että vanhempani olisivat lähteneet lenkille kauppaan ystäville ihan sama kunhan vain olisin päässyt oksentamaan ilman, että vanhan kerrostalon äänieristys olisi antanut minut ilmi häijysti hymyillen. Joten siinä minä istuin, kylpyhuoneen lattia ja sadat tuhannet miljoonat kyyneleet solisluilla, miksen minä voi vain olla laiha? Tai edes onnellinen? Jotain?
1025kcal ja enää en syö
Tiedän sen tunteen. Istua kylpyhuoneen lattialla tuhannet miljoonat kyyneleet poskilla - miksi elämän piti mennä näin?
VastaaPoistaSiihen on vaikea vastata, kun itsekään ei tiedä oikeita sanoja.
Toivon vain voimia ja löytämään oikean tein, jota kulkea. Askel askeleelta.
Anon; kiitos ihan hurjasti kommentistasi. ♥ Ehkä minäkin vielä löydän sen oikean polun. Joskus vielä.
VastaaPoistaVoi sinä ihana! ;L
VastaaPoista(voisitko salaa kertoa, mikä on sun bmi?)
liian tuttu olo.
VastaaPoistaen halua, että sä tunnet niin.
halauksia, et ole yksin ♥
(et ole koskaan yksin, jos vaan haluat niin)