Ajattelin vain ilmoittaa että olen elossa, Helsinki on harmaa ja sateinen ja minä kaipaan lunta mutta kaikenkaikkiaan minulla on kaikki hyvin nyt. Samuel on mieletön, vietän paljon aikaa Sirenan ja Avan kanssa, koulu sujuu no ei sentään hyvin mutta ihan okei kuitenkin, käyn salilla kolmisen kertaa viikossa ja syön suhteellisen hyvin, välillä tulee päiviä kun en vain osaa ja välillä taas huomaan lähes ratkenneeni ahmimaan, mutta oksentanut en enää ole ja pidän vartalostani koko ajan vähän enemmän. Olen laihtunutkin, ja olen ylpeä siitä, että olen tehnyt tällä kertaa kaiken oikein. Samuel sanoo jatkuvasti että olen kaunis, ja jos (ei jos vaan kun, joohan, joohan) hän pysyy maisemissa vielä hetken, uskon, että ehkä alan uskoa siihen pian itsekin.

Hymyjä ja suklaakeksejä ilman huonoa omatuntoa. Talvi saisi jo tulla, minä olen valmis.